Vitutus ja Tauti (Marraskuu)

Oho, Marraskuu tuli ihan huomaamatta. Olen yrittänyt blogata vähän väliä, mutta joskus Bloggeri on ollut nurin, joskus ei taas olekaan ollut mitään sanottavaa.

Ja koulussa on ollut niin kiire. Oikeasti. No, ensi viikon jälkeen helpottaa, kun saan tehtyä tuon tieteellisen viestinnän seminaarin. Oikeasti, täytyy avautua tännekin: työmäärä: luennot + luentopäiväkirja. seminaari-istunnot, joilla täytyy olla a)puheenjohtaja, b)sihteeri, c)sisältöopponentti d)kieliopponentti ja vielä kerran itse seminaarityön esittäjä. Itse työn pitää olla n. 10 sivua pitkä, mutta pitää käyttää paljon lähteitä. Ok. Puheenjohtajana oleminen oli ok. Sihteerinä käsi kipeytyi ja pöytäkirjasta tuli liian pitkä kun pelkäsin jättää asioita pois kun kuitenkin siitä olisi tullut sanomista. Kuulin vain muiden sisäänpäin päästetyt huokaukset kun polotin ääneen kaksi-sivuista pöytäkirjaa ja häpesin. Sisältöopponointi oli ok. Kieliopponointi oli karmeaa...opponoitavani oli sähköteekkari, joka ei tiennyt mitään yhdyssanoista (suuri intohimoni) eikä pilkkusäännöistä. Eikä oikeastaan mistään muustakaan. Eli teksti oli aivan karmeaa, käytännössä katsoen palauttamassani "korjausehdotuksessa" tekstiä oli tuplasti enemmän kuin hänen omassa työssään, joka sekin oli liian pitkä. Ja sitten kurssiohjaaja (vai miksikähän vituksi niitä pitäisi kutsua..) sanoi, kuinka oli hyvää kieltä vaikkakin joitain virheitä vielä oli jäänyt. Ja se kaikki saatanan hyvä kieli oli MINUN ANSIOTA. Ja kukaan ei saa sitä koskaan tietää, paitsi kaverini joille avauduin aiheesta. Nojoo, kyllähän siellä istunnossa (tai miksi vituksi sitäkään pitäisi kutsua, ahdistaa nämä yliopistotermit jostain syystä ihan kauheasti taas) sain sanoa kommenttini, mutta eihän siellä nyt voinut haukkua lyttyyn toisen työtä, vaikka mieli olisi tehnytkin. Mielelläni olisin kyllä vaikka palauttanut sen mun korjaillun version missä näkyi vielä sen alkuperäisversion virheet sille ohjaajalle, niin olisi nähnyt. Saatana. Niin, ja kaikesta tästä 2 OPINTOVIIKKOA!! Vaivaiset kaksi!!! Nyt jos koskaan pitää käyttää teinihuutomerkkejä kun on kerran huudettavaa. Kaksi!!!!! Huoh. Ymmärtäisin, jos edes olisi joku tärkeä oman alan kurssi, mutta joku vituttava yleisopintojen viestintäpläjäys. Ja aivan saatanasti hommaa, ihan niinkuin en muutenkin olisi jo kusessa kaikkien muittenkin hommieni kanssa. No, kohta se on ohi. Tänään olen lukenut pää savuten lähdekirjallisuutta ja alan epäillä kohta jo omaakin olemassaoloani.

Ja sitten se iski taas, tietenkin. Tauti. Olin viime sunnuntaina katsomassa estekisoja ja kai siellä vilustutin itseni. Nyt kuitenkin sitten taas podetaan. Ja huomenna pitäisi olla menossa Eedenissä oleviin Paradise-bileisiin, jotka on hullun isot ja hienot, ja jonne piti ostaa 12 euron ennakkolippu. Ja hiemanko vituttaa mennä sinne tässä kunnossa, tänään ei lähde edes yhtään ääntä, pihinää vain kuuluu. Tottakai minä menen sinne, vaikka pää kainalossa, mutta ei se silti vituta yhtään vähempää.

Että sellaista. On se hyvä, että tätä ei oikeasti lue kukaan, ei tarvitse pyydellä anteeksi vuodatustaan...