Juhlan huipennus

No voihan helvetti mitkä bileet oli eilen. Perjantain bileet meni ihan ok, tosin se yks ei puhunu mulle mitään koko illan aikana, ja eilen olin valmistautunu, että en ota siitä itseeni, että olkoon hiljaa jos haluaa olla.
No, jossain vaiheessa kuitenkin keitti yli. En yleensäkään kovin hyvin ota tuollaista kohtelua jos en tunne ansaitseeni sitä, ja vielä jos se ihminen on tärkeä mulle. Menin sitten sanomaan sille, kun J puhui sen kanssa, että musta ois ihan tosi kivaa, että se vois selvittää sen jutun niinkun mun kanssa kahdestaan naamakkain, eikä välikäsien kautta. Sitten alkokin itkettää ihan vitusti ja piti paeta parvekkeelle, minne toinen J sitten tuli lohduttamaan. Vittu että mie kihisin. Jotenkin oli semmonen olo, että se tekee ton ihan tahallaan, että se nauttii siitä kun näkee miten mä kärsin, ja what kind of a friend does that? That's sick! NOjoo, päästiin samaan tilaan vielä istumaan, mutta kohta oli taas lähtö lähellä kun muut oli vessassa jotain hommimassa niin menin vielä sanomaan, että voitaisko me nyt tämä selvittää, kun ei kellään ole kivaa tämmösissä bileissä. Se vaan sano, että ei ole vielä valmis juttelemaan tästä asiasta. Voi helvetti mitä käytöstä. Sitten ehdinkin jo pihalle asti, mutta tuli liian kylmä kun pitkikset jäi ylös, etten voinutkaan lähtee, ja tytöt tuli mun perään mua hakemaan. Loppuilta sitten istuskeltiin vaan, en puhunu sille eikä se mulle, ja sitten lähin kotiin.
Että olipas mukavaa tämmöinen taas. Mä oikeasti en ole sellanen ihminen joka tykkää järjestää kohtauksia bileissä, päin vastoin, minä oon yleensä se, jota vituttaa kun bileet menee pilalle muitten kohtausten takia, ja joka yrittää pitää kulissi-kivaa tunnelmaa yllä sitten. Otti niin päästä, että piti mennä tommoseen tuo. Ihan vaan jonkun väärinkäsityksen takia. Mutta ilmeisesti sitä nyt ollaan niin kovasti napit vastakkain, että ei voi mitään. Nyt sitten annetaan asian olla ja odotellaan...