Maailman paskin päivä

Noniin, tänään oli sitten virallisesti maailman paskin päivä. Aamu alko jo loistavasti kun piti käydä juoksennella verotoimiston ja printterin väliä että sain palkkakuitteja että ne sai laskettua mulle uuen sivutuloveroprosentin...
Sitten oli viimeinen päivä hallilla, ja voi hitto että tuota hommaa ja varsinkin ihmisiä (pasia ja peteä ja annukkaa) jääpi ikävä! Piti vielä lähtä kahelta jo pois kun oli kampaaja ja aattelin ettei siellä ehkä niin kauaa mee, mutta menihän siellä enkä sitten enää ehtiny hallille. Oli Peten kans puhetta että mentäs sen ja Annukan kans kaljalle huomenna tai lauantaina, mutta eipä tuo vaikuttanu enää kauheen innostuneelta, luultavasti se pitää meitä vaan pöhköinä teineinä jotka roikkuu sen lahkeessa kiinni. Vaan kun on ollut niin kivaa rakentaessa ja purkaessa tuota Aikamatkaa sen kanssa hallilla, ei millään malttaisi päästää irti.. No, ehkä lauantai onnistuu, ehkä ei, mutta jos ei, niin minä en näe sitäkään ihmistä enää ikinä! Vittu että ahdistaa, ja kaikkista eniten se, että sille ei varmasti jää pätkääkään ikävä mua eikä varmaan Pasilla eikä Annukallakaan, minä vaan olen se jolle jää tyhjä olo ja möykky rintaan kaikesta siitä kivasta mitä ei enää ole.Ja en varmaan enää ikinä pääse edes tekemään tommosia rakennushommia, tekis ihan hulluna mieli jättää vaan tuo typerä enkku kesken ja mennä puuartesaaniks tai jokskin lukemaan, vaan kun taas vituttavat elämän realiteetit tulee vastaan, kuten että opintotuki ei riitä toiseen tutkintoon, ja miksi ihmeessä yliopisto-koulutettu ihminen haluaisi amikseen. Vaan kun tahtoisin! Perkele.
No, kaiken tämän päälle tietenkään ei ollut edes kivaa kampaajalla. Sen kerran kun vuodessa siellä käyn niin olisi edes mukavaa, vaan ei. No, hiuksista kai tuli ihan hienot, ja kampaaja joka niitä laitto oli mukava, vaan sitten siihen tuli joku hiton valvova kampaajatäti tai mikä hitto lienekään opastamaan noitten raitojen laitossa, ja totesi heti kättelyssä että hän sitten inhoaa tuota väriä millä ne raidat laitettiin. Kiva, kiitos. Sitten vielä sillä mun alkuperäsellä kampaajalla meni niin kauan että sen tätsyn piti tulla hoitaan mun hiuksien kuivaus ja leikkauksen viimeistely loppuun kun sen toisen piti mennä ottamaan uus asiakas... Tätsy ei puhunu mitään koko aikana, kuivas vaan ja riuhto harjallaan ja sitten ei ees kysyny multa mitään siitä leikkauksesta, puhu vaan mun olan yli sille alkuperäselle kampaajalle että oliko tässä vielä jotain viimeistelyä, ja sitten leikkeli aika lyhkäseksi kun muka "ohensi" tuota portaittain leikkausta.. Sitten vielä pisteenä iin päälle kun olin maksamassa ja esittelin opiskelijakorttia että saisin alennuksen niin tämä täti tokasee että ei tähän aikaan enää mitään alennusta saa. No, totesin vain että puhelimessa oli kyllä puhe että varataan opiskelija-alennuksellinen aika ja että en olis tällaista aikaa ottanu jos oisin tienny ettei oo alennusaikaan. Sitten se vaan lähti jotain mutisten jonnekin pois ja huuteli sieltä sitten että no kai se on sitten pakko antaa jos on puhelimessa luvattu. Huhhuh mitä asiakaspalvelua taas! Pitänee ehkä vaihtaa taas kampaamoa seuraavalle kertaa, minä tapani mukaan kyllä varmasti äänestän moisesta kohtelusta jaloillani. Vitun ämmä, piti mennä pilaamaan tämäkin päivä.
Sitten vielä (there's more!) kun kävin postiin viemässä Josefssonin asiakaspalautuksen ja pyysin kuittia niin sielläkin oli vaan jooku takakireä ämmä joka totesi että ei voi antaa kun Josella on eri käytäntö, ja että pitäisi se osotekortti muuttaa jos haluan kuitin... No, päätin sitten kuitenkin antaa olla ja totesin että kyllä se varmaan näinkin menee perille kun on ennenkin mennyt, niin ämmä vaan oikeen riuhtasi paketin pöydältä ja heitti sen johonkin ja tiuskaisi että tottakai menee. Voi vittu että lähti järki...
Ja tapani mukaan tietenkin taas ylireagoin kaikkeen ja nyt sitten istutaan ripsarit poskilla vollottamassa kotona. Kamelin selkä katkesi, ja kaiken kukkuraksi vielä paras kaveri ei vastannut puhelimeen kun oli jossain kokouksessa ja Kultsi on matkoilla eikä soittele, niin tuntuu ihan siltä taas ettei mun olemassaololla ole mitään väliä kellekkään ihmiselle, että ketään ei kiinnosta ottaa mua elämäänsä, ja että minä oon aina se joka jää perään vollottamaan kun muut lähtee. Että vitutus ja itku tuli tämänkin illan osaksi. Loistava päätös loistavalle päivälle. Voisi mennä vaikka hyppäämään parvekkeelta, vaan kun sekin on ekakerroksessa niin ei auta, tulisi vaan pää kipeäksi ja vielä huonompi mieli.

Tällaiseen ei auta yhtikäs mikään. Vittusaatananperkele ja kaikki tunnetut muut kirosanat.