Lisäys edelliseen
Ainiin, piti vielä paljastaa yksi revelation mikä mulle tuli tuossa pari päivää sitten kun puhuttiin kultsin kanssa mun ex-parisuhteesta ja kaikenlaisesta mikä nykyään vaikuttaa mun friikkailuihin ja muutenkin käytökseen.
Mie huomasin, että oikeesti olen syyttäny itseäni siitä, että exän kanssa meni hommat puihin. Että se oli jollain tavalla mun vika, mun faili, että en osannu olla sen kanssa enää onnellinen. Kultsi sai mut huomaamaan, että hei, ihmiset kasvaa, koko ajan ja vielä sen 18 vuoden rajapyykin jälkeenkin, ja että mie olin vaan vissiin jotenkin muuttunu eri suuntaan mitä olin ollu sillon 5 vuotta sitten. Ja kavereiden kanssa muutenkin juteltu, että se on vissiin aika yleistä että tässä 23-25 ikävuosien vaihteella jos on pitkässä suhteessa niin alkaa väkisinkin miettimään että onko tämä nykyinen kumppani nyt se jonka kanssa oikeasti haluaa elää loppuelämänsä vai pitäisikö vielä harkita. Niin. Oli aika hyvä kyllä huomata että ehkä mun ei tarttekaan itseäni syyttää edellisen suhteen romuttumisesta.
Mitä vielä halusin sanoa? Mua vähän pelottaa sekin ajatus, että mulla on semmoinen tendenssi, että romuttuneen suhteen jälkeen tarraan aina heti ensimmäiseen hyväntuntuiseen mieheen ja yritän saada siitä suhteen aikaiseksi. En tiedä, yritänkö jotenkin tiedostamatta korvata edellisen ihmisen tyhjäksi jättämää paikkaa. En haluaisi moista ainakaan itselleni tunnustaa. Kyllä, varmastikin niin tein silloin aikoinaan kun ex-exä jätti ja exä tuli mukaan kuvioihin. Ehkä jopa nyt. Mutta oikeasti, jos tulee vastaan joku semmoinen ihminen jonka kanssa haluaa yrittää jotain rakentaa, niin eikö siihen pidä tarttua? Onko se väärin? Olenko mie taas vaan paha ja epäonnistunut ja itsetuhoinen ihminen? En suostu. Enhän me ees ole yrittäny tunkea nykyistä exän muottiin, päinvastoin, olen ollu iloinen kun se on erilainen ja kattelee elämää vähän eri näkökulmasta. Ok, tykkään olla suhteessa, olen suhde-ihminen, mutta en mie pelkästään siitä suhteesta tykkää, tykkään ihmisestä kenen kans mie siinä suhteessa olen. Mutta miksimiksimiksi tämä nyt sitten takkuaa.
Pah. Aion päästä tästä yli. Just wait and see.
Mie huomasin, että oikeesti olen syyttäny itseäni siitä, että exän kanssa meni hommat puihin. Että se oli jollain tavalla mun vika, mun faili, että en osannu olla sen kanssa enää onnellinen. Kultsi sai mut huomaamaan, että hei, ihmiset kasvaa, koko ajan ja vielä sen 18 vuoden rajapyykin jälkeenkin, ja että mie olin vaan vissiin jotenkin muuttunu eri suuntaan mitä olin ollu sillon 5 vuotta sitten. Ja kavereiden kanssa muutenkin juteltu, että se on vissiin aika yleistä että tässä 23-25 ikävuosien vaihteella jos on pitkässä suhteessa niin alkaa väkisinkin miettimään että onko tämä nykyinen kumppani nyt se jonka kanssa oikeasti haluaa elää loppuelämänsä vai pitäisikö vielä harkita. Niin. Oli aika hyvä kyllä huomata että ehkä mun ei tarttekaan itseäni syyttää edellisen suhteen romuttumisesta.
Mitä vielä halusin sanoa? Mua vähän pelottaa sekin ajatus, että mulla on semmoinen tendenssi, että romuttuneen suhteen jälkeen tarraan aina heti ensimmäiseen hyväntuntuiseen mieheen ja yritän saada siitä suhteen aikaiseksi. En tiedä, yritänkö jotenkin tiedostamatta korvata edellisen ihmisen tyhjäksi jättämää paikkaa. En haluaisi moista ainakaan itselleni tunnustaa. Kyllä, varmastikin niin tein silloin aikoinaan kun ex-exä jätti ja exä tuli mukaan kuvioihin. Ehkä jopa nyt. Mutta oikeasti, jos tulee vastaan joku semmoinen ihminen jonka kanssa haluaa yrittää jotain rakentaa, niin eikö siihen pidä tarttua? Onko se väärin? Olenko mie taas vaan paha ja epäonnistunut ja itsetuhoinen ihminen? En suostu. Enhän me ees ole yrittäny tunkea nykyistä exän muottiin, päinvastoin, olen ollu iloinen kun se on erilainen ja kattelee elämää vähän eri näkökulmasta. Ok, tykkään olla suhteessa, olen suhde-ihminen, mutta en mie pelkästään siitä suhteesta tykkää, tykkään ihmisestä kenen kans mie siinä suhteessa olen. Mutta miksimiksimiksi tämä nyt sitten takkuaa.
Pah. Aion päästä tästä yli. Just wait and see.
posted by Liljetys at 11:14
0 Comments:
Post a Comment
<< Home