Sunday, August 29, 2004

The day after

Nonniin, juhlat on nyt juhlittu ja paluu arkeen suoritettu. Eilen illalla valitin kuinka olisi tehnyt sittenkin mieli päästä johonkin lihatiskibaariin..no, mission accomplished ;). Kävimmä ensin parisen tuntia istuskelemassa tuolla homobaari Becksussa, mutta siellä on alkanut nykyään käydä yhä enemmän ja enemmän heteroita joiden sole purpose tuntuu olevan kyylätä että mitä ne homot siellä oikeen puuhaa, which is quite annoying. Ei sillä ettäkö mulla olisi mitään heteroita vastaan, ei tietenkään kun itsekin sellainen olen, ja tottahan nyt homobaarissakin saa käydä kaikenlaista väkeä, mukavaakin se on, mutta jos sinne tosiaan tullaan vaan sillä asenteella että tullaan tuijottamaan että "kato, tuolla niitä homoja nyt on, how exotic" ja että bimbot heteroeukot pyörittää pyllyjään lesbojen edessä luullen ilmeisesti että vain sen takia että ne sattuu olevan lesboja ne haluaa naida kaikkea naispuolista mikä liikkuu, ja sitten heteroparit limoskelevat siellä oikein esittelynhaluisesti että katsokaa, näin tämän homman kuuluu mennä.

Huoh. Ei siis mukavaa siellä, ja DJkin soitti huonoa musaa, joten päätettiin Janniinan kanssa vaihtaa paikkaa. Eikun Hottiin siis, hyvin skeptisellä suhtautumisella varustettuna ainakin minä, mutta ei ollut paljon valinnanvaraa, kun Giggliniin ei vielä riitä ikä, ja Hevimestaan yllättäen Janniinaa en halunnut raahata, eikä se oikein kunnon bailumesta olekaan, vaikka muuten hyvä baari onkin. No, mentiin siis Hottiin. Ja olikin varsin hyvä päätös, alakerrassa soitettiin loistavaa ysärimusaa (kaikki iih ihanat teinibiletyshitit) höystettynä näillä kesän uutuuksilla kuten sillä ihme ukrainalaisella (?) Numa numa jee -renkutuksella, "Teeny weeny stringbikini" -viisulla sekä tietysti "Ooh, you touch my Shalala" -biisillä. Että bailattiin oikein urakalla, ja sitten huomasimme, että kummallisen vaahtoköhmän peitossa olevia ihmisiä alkaa valua alakertaan. Oltiin vissiin ainoat tyypit koko paikassa jotka ei tiennyt että menossa ovat -kuinkas muutenkaan- vaahtobileet!! Siitä sitten yläkertaan ihmettelemään, ja voi jessus mikä vaahtomeri siellä tanssilattialla oli! En ole ennen moisissa bileissä käynyt, joten pitihän se testata. Ensin tosin tanssittiin alakerran puolella sen verran että oli jo niin myöhä että viitsi mennä vaahtoon (ettei ois koko iltaa tarvinnut märkänä olla), ja olihan se huisin hauskaa :) Kengät ei ole vieläkään toipuneet, ja hiukset oli kyllä ikimuistoisen näköiset aamulla. Mutta aivan mahtava ilta meillä siis, otamma uudestaan heti kun kunto taas kestää ;)

Krapulapäivän vietimmekin sitten ruokaa mässyttämällä ja leffoja katsomalla, mikäs sen parempaa. Että lievästi pahoinvoivana, pallomahaisena mutta onnellisena täällä nyt kirjoittelen. Kyllä tyttöjenillat ovat elämän suola! :))

0 Comments:

Post a Comment

<< Home