Loppuuko joku loppiaisena?
No, ei nyt ehkä ihan. Vuosi alkoi oikeinkin mukavissa merkeissä Kerppiporukan 10-v juhlamien kanssa. Syötävää ja juotavaa riitti, ja kriiseiltäkään ei tietenkään vältytty.
Joululoma oli oikein rentouttava siihen asti kunnes tulin kotiin. Heti kun jäin yksin, ahdistus iski. Nyt se on jo aisoissa taas, ja olo on jopa aika hyvä. Johtuu ehkä siitä, että sain tänään käytyä koululla, ja sain hoidettua taas prosemma-asiaa eteenpäin, perjantaina kouraani ilmestyy Valkoparta Karjupukki, eli Hogfatherin suomennos josta teen prosea. Hienoa. Samalla kävin sekoilemassa toisessa kirjastossa yrittäen epätoivoisesti varata kirjaa, joka mulla jo on lainattuna kotona ;). Tollo mikä tollo.
Sen yhden kanssa asiat edistyy myös. Soitin, ja sovittiin, että jutellaan pikimmiten. Odotan tätä juttutuokiota perjantailta jolloin on kursseille ilmottautuminen. Saas nähdä onnistuuko vai pitääkö vielä odotella. Toisaalta koko kriisistä on jo muutama viikko aikaa, että en enää edes ajattele sitä, mutta toisaalta aina kun ajattelen, niin alkaa vituttaa koko asia. Miten tässä näin kävi, taas kysellään. No, jospa me saatais asiat selvitettyä ja kaikki vois olla niinkuin enne. Se on mulle kuitenkin tosi tärkeä ihminen enkä haluaisi sen kanssa olla huonoissa väleissä, vaikka se ei enää minua ykköskaverikseen tarvitsisi/haluaisikaan.
Huomenna on loppiainen. Silloin pitäisi vissiin virallisesti ottaa joulukoristeet pois, puhaltaa joulunhenki pois sisuksista ja siirtyä arjen harmaaseen tallaukseen takaisin. Minä en olisi kyllä vielä valmis, haluaisin vielä vaan olla ja tehdä kaikkea kivaa, enkä huolehtia koulusta. Heti nousee ahdistuksen pala kurkkuun, kun ajatteleekaan, että pitäisi jotain alkaa tehdä. Vaan toisaalta, ainahan se on niin ollut mun tekemisien kanssa.
Muttajoo. Uuteen vuoteen uusilla kujeilla, niin kai sen pitäisi olla. Nähtäväksi jää, onko nämä kujeet hyviä vai huonoja. Hyviä uutisia kuitenkin on, että mut valittiin sittenkin liaisoniksi sinne Oulu 400-vuotta juhlaa. Jee. Saatan vielä päästä aikamatkaankin jotain hienoa hahmoa esittämään, jos oikein hyvin käy. Samalla aikaa tekis vaan mieli kovasti ulkomaille kyllä, juuri kolahti mailiin mainos USAssa olevista kesätöistä.. No, ehkä seuraavana vuonna, nyt on kesä kyllä jo buukattu täyteen.
Yritän jaksaa postailla vähän useammin...mutta katsotaan kykenenkö. Että siihen asti...
Joululoma oli oikein rentouttava siihen asti kunnes tulin kotiin. Heti kun jäin yksin, ahdistus iski. Nyt se on jo aisoissa taas, ja olo on jopa aika hyvä. Johtuu ehkä siitä, että sain tänään käytyä koululla, ja sain hoidettua taas prosemma-asiaa eteenpäin, perjantaina kouraani ilmestyy Valkoparta Karjupukki, eli Hogfatherin suomennos josta teen prosea. Hienoa. Samalla kävin sekoilemassa toisessa kirjastossa yrittäen epätoivoisesti varata kirjaa, joka mulla jo on lainattuna kotona ;). Tollo mikä tollo.
Sen yhden kanssa asiat edistyy myös. Soitin, ja sovittiin, että jutellaan pikimmiten. Odotan tätä juttutuokiota perjantailta jolloin on kursseille ilmottautuminen. Saas nähdä onnistuuko vai pitääkö vielä odotella. Toisaalta koko kriisistä on jo muutama viikko aikaa, että en enää edes ajattele sitä, mutta toisaalta aina kun ajattelen, niin alkaa vituttaa koko asia. Miten tässä näin kävi, taas kysellään. No, jospa me saatais asiat selvitettyä ja kaikki vois olla niinkuin enne. Se on mulle kuitenkin tosi tärkeä ihminen enkä haluaisi sen kanssa olla huonoissa väleissä, vaikka se ei enää minua ykköskaverikseen tarvitsisi/haluaisikaan.
Huomenna on loppiainen. Silloin pitäisi vissiin virallisesti ottaa joulukoristeet pois, puhaltaa joulunhenki pois sisuksista ja siirtyä arjen harmaaseen tallaukseen takaisin. Minä en olisi kyllä vielä valmis, haluaisin vielä vaan olla ja tehdä kaikkea kivaa, enkä huolehtia koulusta. Heti nousee ahdistuksen pala kurkkuun, kun ajatteleekaan, että pitäisi jotain alkaa tehdä. Vaan toisaalta, ainahan se on niin ollut mun tekemisien kanssa.
Muttajoo. Uuteen vuoteen uusilla kujeilla, niin kai sen pitäisi olla. Nähtäväksi jää, onko nämä kujeet hyviä vai huonoja. Hyviä uutisia kuitenkin on, että mut valittiin sittenkin liaisoniksi sinne Oulu 400-vuotta juhlaa. Jee. Saatan vielä päästä aikamatkaankin jotain hienoa hahmoa esittämään, jos oikein hyvin käy. Samalla aikaa tekis vaan mieli kovasti ulkomaille kyllä, juuri kolahti mailiin mainos USAssa olevista kesätöistä.. No, ehkä seuraavana vuonna, nyt on kesä kyllä jo buukattu täyteen.
Yritän jaksaa postailla vähän useammin...mutta katsotaan kykenenkö. Että siihen asti...
posted by Liljetys at 22:42
0 Comments:
Post a Comment
<< Home