OWD!!!
22.9
Jeejee. Ei ole Liltsi mikaan luovuttaja. Eilen oli aivan mahtavan tyyni ja aurinkoinen paiva, ja lahdinpas sitten uudelle yritykselle suorittaa puuttuvat 2 suklia open water diver-tutkinnosta. Ja olihan hienoa ja mahtavaa! Ei tippaakaan merisairautta, lamminta, onnistuneet sukellukset, onnistuneet skilssitreenit merenpohjassa ja hiphei, mie oon OWD elikka Padin mukainen Open Water Diver. Saan menna 20 metriin nyt ja ei tartte olla instructoria mukana. Oli kylla aivan huippua meren pohjaa katsella, hienoja kalasia nakyi ja komea parvi barracudia (ehka, kun en ole oikeen kalaekspertti), ja upeita koralleja. Oli kylla vaivan arvoista :)
Kaytiin sitten juhlistamassa tittelia intialaisella illallisella joka oli kylla aivan liian tulista mulle mutta valkosipuli-naan ja tandoorikana oli hyvaa. Sitten viela drinksuteltiin saksalaisen pariskunnan kanssa illalla meidan resortin raflassa.
23.9
Kultsi kavi tanaankin sukeltamassa Sairee Hut resortin dyykkiporukan kanssa, mutta mie en, vaan nukuin pitkaan, soin taas aivan loistavan aamupalan (voiko olla parempaa kuin hyvaa myslia, banaania, ananasta, vesimelonia, maitoa, maustamatonta jugurttia ja hunalaa? you tell me) ja juttelin sitten englantilaisen Deanin kanssa joka oli palannut Koh Phanganilta tyttokaverinsa perassa vaikka niilla oli mennyt poikki..hankalaa tuntui olevan. Mutta mukava tyyppi, mikas siina. Kultsi tulikin sitten sukeltamasta, ja sovittiin huomiselle sitten etta miekin lahen aamulla matkaan sukeltaan, mennaan Southwest pinnaclelle joka kuulemma on tosi hieno paikka.
Valihuomiona: taalla on vahan fiiliksia vienyt yhden sukeltajan hukkumiskuolema. Ilmeisesti espanjalainen fun divella ollut sukeltaja oli panikoinut pinnan alla, tullut pintaan liian nopeesti (vaarallista, tulee sukeltajan tauti kun typpi muodostaa kuplia verenkiertoon), sitten ei saanut liiviaan taytettya pinnalla, horpannyt vissiin vetta ja vajonnut takas pohjaan :/. Aika kammottava juttu, ruumista ei olla vissiin vielakaan loydetty, Chumphon pinnaclella on melkoisen kovat virtaukset joskus... Onneksi tommoisia juttuja sattuu kuitenkin tosi harvoin, viimeisen 8 vuoden aikana vissiin vaan 2 on kuollut, mika on kylla aika ihme toisaalta, kun miettiin miten sarjatuotantona taalla sukeltajia koulutetaan... Mitapa siina yksi instructori tekee jos neljan hengen ryhmasta kolme paattaa panikoida eri tavalla? Eipa juuri mitaan. Onneksi kumminkin sattuu tapaturmia harvoin. Onhan tama vahan extremeurheilua mutta kun tietaa omat rajansa eika yrita tehda liikaa tai liian syvalla tai liian vahalla hapella alkaa kikkailemaan, niin kylla tama aika turvallista kuitenkin on.
Mutta se siita ikavyydesta, taalla paistaa vihdoinkin aurinko ja on hienoa. Kohta pitaa vaan valitettavasti jo lahta pois, eipa liiemmin houkuta suomen 0 astetta ja rantasade..brrrr. Vaan pitaa nauttia viela jaljella olevasta ajasta.
Jeejee. Ei ole Liltsi mikaan luovuttaja. Eilen oli aivan mahtavan tyyni ja aurinkoinen paiva, ja lahdinpas sitten uudelle yritykselle suorittaa puuttuvat 2 suklia open water diver-tutkinnosta. Ja olihan hienoa ja mahtavaa! Ei tippaakaan merisairautta, lamminta, onnistuneet sukellukset, onnistuneet skilssitreenit merenpohjassa ja hiphei, mie oon OWD elikka Padin mukainen Open Water Diver. Saan menna 20 metriin nyt ja ei tartte olla instructoria mukana. Oli kylla aivan huippua meren pohjaa katsella, hienoja kalasia nakyi ja komea parvi barracudia (ehka, kun en ole oikeen kalaekspertti), ja upeita koralleja. Oli kylla vaivan arvoista :)
Kaytiin sitten juhlistamassa tittelia intialaisella illallisella joka oli kylla aivan liian tulista mulle mutta valkosipuli-naan ja tandoorikana oli hyvaa. Sitten viela drinksuteltiin saksalaisen pariskunnan kanssa illalla meidan resortin raflassa.
23.9
Kultsi kavi tanaankin sukeltamassa Sairee Hut resortin dyykkiporukan kanssa, mutta mie en, vaan nukuin pitkaan, soin taas aivan loistavan aamupalan (voiko olla parempaa kuin hyvaa myslia, banaania, ananasta, vesimelonia, maitoa, maustamatonta jugurttia ja hunalaa? you tell me) ja juttelin sitten englantilaisen Deanin kanssa joka oli palannut Koh Phanganilta tyttokaverinsa perassa vaikka niilla oli mennyt poikki..hankalaa tuntui olevan. Mutta mukava tyyppi, mikas siina. Kultsi tulikin sitten sukeltamasta, ja sovittiin huomiselle sitten etta miekin lahen aamulla matkaan sukeltaan, mennaan Southwest pinnaclelle joka kuulemma on tosi hieno paikka.
Valihuomiona: taalla on vahan fiiliksia vienyt yhden sukeltajan hukkumiskuolema. Ilmeisesti espanjalainen fun divella ollut sukeltaja oli panikoinut pinnan alla, tullut pintaan liian nopeesti (vaarallista, tulee sukeltajan tauti kun typpi muodostaa kuplia verenkiertoon), sitten ei saanut liiviaan taytettya pinnalla, horpannyt vissiin vetta ja vajonnut takas pohjaan :/. Aika kammottava juttu, ruumista ei olla vissiin vielakaan loydetty, Chumphon pinnaclella on melkoisen kovat virtaukset joskus... Onneksi tommoisia juttuja sattuu kuitenkin tosi harvoin, viimeisen 8 vuoden aikana vissiin vaan 2 on kuollut, mika on kylla aika ihme toisaalta, kun miettiin miten sarjatuotantona taalla sukeltajia koulutetaan... Mitapa siina yksi instructori tekee jos neljan hengen ryhmasta kolme paattaa panikoida eri tavalla? Eipa juuri mitaan. Onneksi kumminkin sattuu tapaturmia harvoin. Onhan tama vahan extremeurheilua mutta kun tietaa omat rajansa eika yrita tehda liikaa tai liian syvalla tai liian vahalla hapella alkaa kikkailemaan, niin kylla tama aika turvallista kuitenkin on.
Mutta se siita ikavyydesta, taalla paistaa vihdoinkin aurinko ja on hienoa. Kohta pitaa vaan valitettavasti jo lahta pois, eipa liiemmin houkuta suomen 0 astetta ja rantasade..brrrr. Vaan pitaa nauttia viela jaljella olevasta ajasta.
posted by Liljetys at 10:12
0 Comments:
Post a Comment
<< Home